Tiedättekö sen tunteen, kun lomamatkan jälkeen palaa takaisin omaan autoonsa?  Noin viikon tauon jälkeen ratin, polkimien, vaihdekepin ja viiksien sijainti on tuttu, mutta kenties niiden tuntuma on hieman muistikuvasta poikkeava.

Toisaalta on hetkiä, jolloin istuu vieraaseen autoon, ja kaikki asiat tuntuvat olevan kohdallaan. Aivan kuin autolla olisi joskus aiemmin ajanut monta vuotta. Hallintalaitteiden tuntuma on juuri odotetun kaltainen, ja ne löytyvät odotetuista paikoista.

No, eivät aivan kaikki hallintalaitteet. Hävettää tunnustaa, mutta rutiininomaisesti istahdin Porscheen virta-avain oikeassa kämmenessäni. Nolo moka, täytyy myöntää. Saatuani avaimen ohjauspyörän vasemmalla puolella sijaitsevaan virtalukkoon lähti bokserikutonen käyntiin ja Porsche liikkeelle.

Ilman aiempaa kokemusta 996-sukupolvesta, tai mistään muustakaan 911-mallista, olin yllättynyt ajamisen helppoudesta. Kaikki hallintalaitteet toimivat loogisesti ja odotetulla voimalla. Samanlaisen tunteen olen aiemmin kokenut yhdeksänkymmentäluvun lopun BMW:issä, vaikka olisi väärin sanoa Porschen tuntuvan BMW:ltä. Molemmat valmistajat vain ovat tehneet jotain perustavanlaatuisesti oikein.

Alkupään tuotantoa edustavan yksilön 3.4-litrainen kone on sitkeyden perikuva. Kuinka sama moottori voi vetää viitosvaihteelta 900 rpm asti ilman mitään puutumista ennen seitsemän tuhannen toisella puolella olevaa punarajaa on osoitus Zuffenhausenin moottori-insinöörien pitkien työviikkojen tuloksesta. Moottorin erittäin laakea vääntökäyrä tekee ajamisesta helppoa, eikä vaihteistossa tai kytkimessä ole valittamista.

Moottoria enemmän autossa kuitenkin vakuuttaa sen herrasmiesmäisyys. Kiistatta 996 toiminee varmasti upeasti pidon raja-alueella, mutta siitä huolimatta sen ajaminen hiljaa on rauhoittavaa. Auto ei provosoi käyttämään suorituskykyä, joka usein tuntuu olevan tehokkaammissa malleissa ongelmana. Herrasmiesmäisyys näkyy auton tavassa mukautua kuljettajan fiilikseen, ilman mitään adaptiivisesti jäykentyviä iskunvaimentimia tai sporttinapin tuomaa yliaggressiivista reagointia kaasupolkimelle.

Ei, 996 on auto, jota on aidosti rentouttavaa ajaa hiljaa. Ohjauksessa on loistava vaste, ja tuntumaltaan se on erinomainen esimerkki oikein toteutetusta hydraulisesta ohjauksesta. Rauhallisesti taajamassa lipuessa se on vaivaton, mutta silti aistii ajavansa, ei vain ohjaavansa autoa.

Varmasti vanhemmat, mekaanisemman oloiset 911-sukupolvet saavat 996:n tuntumaan eristetyltä ja kenties jopa hieman sieluttomalta, mutta toisaalta ne eivät myöskään tarjoa vain hieman yli kymmenen vuotta vanhan auton moderniutta. Kolikoilla on aina kääntöpuolensa. Joka tapauksessa suuret määrät valmistettu 996-sukupolven 911 Carrera tarjoaa loistavan vaihtoehdon taloudellisesti tavoitettavissa olevasta käyttöautosta, joka tarvittaessa muuttuu herrasmiesmäisestä bulevardisportista raa’aksi urheiluautoksi ilman yhdenkään napin painallusta.