Kauniina kesäiltana Ajakaamme.netin toimitus päätyi kahden tämän kesän odotetuimman pikkuauton ääreen. Fiesta ST (182hv) ja 208 GTi  (200hv) lähtevät samoista peruslähtökohdista, mutta tarjoavat yllättävän erilaisen kokemuksen. Objektiivisuuden maksimoimiseksi  autoja on kommentoimassa myös Suomessa pyörähtänyt Saksan kirjeenvaihtajamme Henri (@Posambique).

Kesä 2013 on ollut juhlaa pienten sporttien ystäville. Kauan odotetun Ford Fiesta ST:n lisäksi julkaistu Peugeot 208 GTi tarjoavat  miellyttävän erilaisen ajokokemuksen. Kaksikon lisäksi kesällä julkaistu Renaultsport Clio on kuitenkin joukosta poissa: auto ei kuulu Suomen tuontiohjelmaan.

Fiestan ja 208:n moottorit vaikuttavat paperilla hyvin samanlaisilta. Vaikutelma ei hurjasti muutu ajaessa: molempien autojen 1.6-litraisten nelosturbojen hallitseva ominaisuus on korkea vääntö. Henri tosin jäi muistelemaan 208:n koneen hieman parempaa pirteyttä yläkierroksilla: ”Kun Fiestan kone alkoi vähitellen hyytyä, jatkoi 208 vielä hetken ihan pirteästi. Se hieman pidempään ylhäällä pysyvä vääntökäyrä selittääkin noin kahdenkymmenen hevosvoiman tehoeron Pösön hyväksi”. Itse jäin kaipaaman Fiestaan jonkinlaista sporttiputkistoa tukevoittamaan muuten ajajakeskeisen auton äänimaailmaa, josta nyt vastaa lähinnä resonaattoriputki kojelaudan sisällä. Henrin kannanotto tulee hieman varttuneemmalta pohjalta, ”valtaosa pikkusporttienkaan ostajista tuskin arvostaa hurjan meluisia pakoääniä. Ja saahan niitä viritysosina jos haluaa.”

Ajettavuuden suhteen on helppo olla yhtä mieltä: Fiesta on ylivertainen. Fiesta ST on kaksikosta selvästi enemmän ajajan auto, vaikka ei Peugeot huonolta tunnu. Siitä vain puuttuu tarkkuutta ja eloisuutta, tuntuen varttuneemmalta autolta ajaa. Ero Fiestan ja 208:n välillä on siinä mielessä mielenkiintoinen, että autojen luonteet menevät tavallaan päin vastoin odotuksiin nähden. Ranskalaisen auton odottaisi olevan elävämpi GTI, joka tarjoaa parhaimmillaan huikean kokemuksen, mutta ärsyttää yksityiskohdillaan. Nyt se auto oli Fiesta. ”Ohjaus oli ratkaiseva tekijä ajettavuudessa. Kummassakaan ei ollut hurjasti tuntoa, mutta Fiestan ohjaus herätti enemmän luottamusta, sai ajamaan seuraavaan mutkaan vauhdilla.” painottaa Henri, ja jatkaa ”vaikka 208:n alusta oli paljon mukavampi. Se ei tehnyt siitä huonompaa ajaa”.

208:n mukavuus on ehdottomasti maininnan arvoinen. Alustaa suurempana tekijänä oli kuitenkin äänieristys. ”Sillä ajaisi mielellään pidempää matkaa, ihastellen maisemia lisävarusteisen lasikaton läpi. Ja sitten kun tulee mutkapätkä… No Fiesta oli niissä paljon parempi. Fordilla tosin pitäisi ajaa vain mutkia pitkin” tiivistää Henri.

Kieltämättä 208:n mukavuus pistää miettimään asioita. Ainoana autona arkiajossa se on huomattavasti mukavampi kumppani. Toisaalta päivittäiseen autoiluun on molemmista autoista tarjolla sata hevosvoimaa tehottomampia versioita, jotka hoitavat perusajelut samalla tavalla. Ripeä pikkuauto ostetaan usein juuri ajettavuuden takia, joten kaksikosta tylsemmän valitseminen tuntuisi oudolta.

Sama erottelu jatkuu sisätiloissa. Iältään 208 on paljon uudempi perusauto kuin Fiesta, ja se näkyy. Iso ero on myös materiaaleissa. Peugeotin osittain nahalla verhoiltu kojelauta on aivan eri luokkaa Fordin muoveihin verrattuna. ”Vaikka ne Peugeotin musta-punaset väriliu’ut ovenkahvoissa oli aivan hirveät. Kerrankin olisi käyttöä 3M:n hiilariteipille. Se täytyy kyllä Peugeotista vielä sanoa, että 208:n ohjauspyörä näytti paremmalle, mutta Fiestan ratti oli parempi ajaa” Henri kommentoi. Myös Recaron Fordille valmistama etuistuin on erinomaisen sivutuen ansiosta Peugeotin penkkejä parempi.

Auton sisätiloja katsellessa  kärjistyy tieto autojen hintaerosta, tai enemmänkin sen puutteesta. Fiestan ohjaamo on toimiva, mutta varsin muovinen ja täynnä nappuloita. Vain alle tuhat euroa kalliimpi Peugeot tarjoaa nahkaa ja kosketusnäyttöä. Ideatasolla arvostan Fiestan lähestymistapaa: kaikki panostus on tehty ajettavuuteen liittyviin seikkoihin.  Mutta eikö säästämisen ajettavuuden kannalta epäolennaisessa kuorrutuksessa pitäisi sitten näkyä auton myyntihinnassa?

Ulkonäössä molempia voi pitää onnistuneina tuotteina. 208:n muutokset ovat sen verran hillittyjä, että rauhallisella värillä moni ei varmasti edes huomaisi auton olevan sporttiversio. Fiestan ST-muunnokset ovat hieman räväkämpiä kuin Peugeotin, mikä sopii hienosti auton luonteeseen. Henri on samoilla linjoilla, ”Fiestan keula ja perä on tosi hyvin onnistuneita, mutta sivulinjassa alkaa ikä näkyä. Peugeot on yhä uuden näköinen kori, ja pienet GTi-muutokset parantaa sitä paljon. Ja se GTi-logo C-pilarissa on kiva viittaus vanhaan, mutta sopivan modernisti tehtynä.”

Historialliset yksityiskohdat saavat Henrin vauhtiin: ”Jännä muuten miten koeajoautojen värimaailma sopii kummallekin merkille. Fordilla on historiassa vahvoja värejä, kuten Focus RS:n vihreä. Pösöstä taas tulee mieleen puhtaan punaiset, valkoiset tai mustat 205:t ja etenkin 405 Mi16. Tummanpunainen 208 ja oranssi Fiesta sopii tähän jatkumoon loistavasti”.

Entäs se tärkein, fiilis? ”Tämä on erittäin paha, ja Fiesta voittaa sen kuitenkin lopulta” aloittaa Henri. Vaikea sanoa, sillä Peugeot on huomattavasti paremman oloinen auto käyttää joka päivä. Ja toisaalta pikkusportissa on Fordin dominoimalla ajettavuudella on todella suuri merkitys. Ja juuri Fiesta on autoista se, joka saa laittamaan ajokengät jalkaan ja lähtemään ajamaan. Hetken asiaa mietittyään Henri palaa Peugeotin pariin: ”Toisaalta jos auton omistaa, osaa arkipäiväisessä ajossa arvostaa Peugeotin hiljaisuutta, sisätiloja ja lisävarusteista lasikattoa”. Kieltämättä siihen verrattuna on vaikea nähdä, miksi Fiestasta pitäisi maksaa melkein täsmälleen sama hinta, ajettavuudesta huolimatta. Ehkä pääasia kuitenkin on, että molemmat ovat loistavia tuotteita ja tarjoavat hyvin erilaisen lähestymistavan samaan teemaan.