Koeajossa Lotus Evora 400

Suomen verrattain rajoittuneessa autokannassa Lotus on ollut reilusti aliedustettuna jopa merkin vaatimattomaan valmistusmäärään nähden. Nyt kuitenkin Autoverkkokauppa(.com) on aloittanut klassisen brittimerkin maahantuonnin. Lotuksen mallisto heijastelee sen autoja yksinkertaisuudellaan: Elise ja Exige edustavat puhtaampia ajokokemuksia pääasiassa ratakäyttöön, sillä arkikäytössä ne ovat hiukan ehdottomia.

Evora_0238

Nyt koeajossa oleva Lotus Evora 400 sen sijaan on valmistajan käsitys arkisportista. McLarenin 570GT:n ja Ferrarin GTC4Lusson tavoin jokaiseen päivään ja eri sääolosuhteisiin soveltuvan käyttöauton käsite joutuu venymään melko paljon Evoran kohdalla. Toiseksi ongelmaksi muodostuu merkin itsensä imago: Lotus on suosinut yksinkertaisia autoja ilman turhia mukavuuksia. “Simplify and add lightness” kuului merkkiä perustaneen Colin Chapmanin tunnettu mantra.

 

Evora_0159

Matala Evora näyttää mustanpuhuvana siltä, että auton ilmestyminen olisi huono enne. Kaikista kulmista muotoilu ei tosin ole erityisen onnistunutta, mutta tietty eksoottisuus on silti saavutettu. Osittain ulkonäkö on myös aerodynamiikan sanelemaa, mutta onneksi McLarenin tasoiselta siipikokoelmalta on vältytty. Evora yrittää erottautua Lotuksen muusta mallistosta olemalla 2+2 -paikkainen, mutta käytännössä takapenkit toimivat laukkujen ja takkien säilytyspaikkana.

Evora_0288

Onneksi Evoraan on suhteellisen helppo pudottautua istumaan. Erinomaiset punaiset nahkapenkit eivät tosin säädy kuin pituussuunnassa, mutta ajoasento onkin valmiiksi kohdallaan. Sisusta on mielenkiintoinen kokoelma käsityönä tehtyjä yksityiskohtia ja Fordin menneiden mallien kytkimiä. Teslan tavoin Lotus keskittyy mielummin oleelliseen eikä suunnittelemaan ikkunakytkimiä. Keskikonsolia hallitsee Alpinen kosketusnäytöllinen radio navigoinnilla, kuin huonona vitsinä nykyisille viihdejärjestelmille.

Evora_0269

Ilmastointi tuntuu toimivan 15 minuutin viiveellä, eivätkä penkinlämmittimetkään hurmaa marraskuisessa ilmassa. Onneksi vähäisten lelujen keskeltä löytyvät oikeasti tärkeät napit: pakoputkiston vapaavirtausmoodi, Sport ja Track -moodit ajonvakautukselle sekä nappi, jolla Toyota Camrystä peräisin oleva 3,5-litrainen V6 hörähtää käyntiin mustan savupilven saattelemana. Kone saattaa olla maailman suurimman autonvalmistajan tekosia, mutta neutraalista sivistyksestä ollaan tultu kauas.

Evora_0258

Edelbrockin mekaanisella ahtimella varustettuna moottorista irtoaa mallinimen vihjaamat 400 hevosvoimaa. 410 newtonmetriä vääntöä tekee 1395 kiloisen auton liikuttelusta pääosin vaivatonta. Tyhjäkäynnin tuntumassa kone vääntää kyllä nöyrästi, mutta se ei ole erityisen tyytyväinen. Vastaavasti korkeimmilla kierroksilla koneesta puuttuu se vihoviimeinen vimma, mutta menohaluja ja ääntä riittää. Alakierroksilla äänestä erottuu selkeästi ahtimen ulina, yläkierrosten muuttaessa soinnin puhtaan parkuvaksi. Mikäli pakoputkisto on vapaavirtausmoodissa, Evoran kiihdytykset kuulee koko kaupunginosa.

Kuusivaihteinen manuaalivaihteisto on hauska käytettävä. Alumiininen vaihdekepin nuppi on jääkylmä ja vaihtamisesta kielivät häpeilemättömän kovat kolahdukset vaihteensiirrosta. Kytkin on onneksi hiukan auton armotonta imagoa lempeämpi. Keskimoottorin veto kulkee asianmukaisesti takapyörille, Evorassa tasauspyörästön Torsenin kautta.

Evora_0284

Suurimman ahaa-elämyksen Evorassa tarjoavat silti alusta ja ohjaus. Päällekkäiset kolmiotukivarret edessä ja takana yhdessä Eibachin jousien ja Bilsteinin vaimentimien kanssa pitävät huolen erinomaisesta ajettavuudesta – ja mukavuudesta. Lotuksen erikoisalana on pidetty jousitusta ja pyöräntuentaa eikä Evora petä ennakkomainetta. Auton erinomainen hallittavuus on ykkössijalla, mutta se ei ole tekosyy huonolle jousitusmukavuudelle. Jopa Sipoon rikkonaisilla syrjäteillä matala brittisportti voittaa useimmat “urheilullisen kovat” saksalaiset perheautot. Kuopat eivät häiritse myöskään ajettavuutta, sillä renkaat pidetään tiukasti kiinni tiessä. Varsinaisesta kallistelusta ei matalassa autossa voida puhua, mutta jyrkemmin käännettäessä Evora nojaa lähinnä symbolisesti.

Evora_0202

Tehostettunakin melko jäykkä ohjaus on todellinen ilmestyskirja nykyisten irrallisten sähkötehostusten aikakaudella. Yhdessä Evoran maltillisen profiilin kanssa auto on erinomaisen helppo sijoittaa tiellä, antaen jokaisen mutkan kohdalla ripauksen puhdasta ajamisen riemua. Hyvät ja asiallisen tunnokkaat jarrut antavat itsevarmuutta nautiskella.

Autoa palautettaessa tulee kuitenkin hyvin selväksi arkielämisen vaikeus. Pitkähköistä ovista täytyy lähinnä kaatua ulos. Autopesussa pesukone tunnistaa auton vain yhden senttimetrin kokoisessa kohdassa, joten kytkin ja vaihdelaatikko saavat todellisen jumppauksen epätoivon iskiessä. Hälytin suuttuu sekin autopesusta. Varsinaista tavaratilaakin on niukasti, kahden kamerarepun juuri mahtuessa konepeiton alle jäävään koloon. Samaisen autopesun jälkeen paljastuu myös, että tavaratila ei ole erityisen sääsuojattu.

Evora_0237

Osana arkikäytön toiveajattelua Evoran ohjauspyörän puhtautta sotkevat vain vakionopeudensäätimen napit. Matka-ajossa auto on siedettävän vaivaton, suurimman ärsytyksen ollessa tasaisen kova rengasmelu. Myös näkyvyys taakse on sangen rajoittunut, tehden kaistanvaihdoista hiukan klaustrofobisia. Peruutettaessa on onneksi käytössä noin VGA-tasoinen peruutuskamera.

Ehkä kauhein ajatus Evorassa on kuitenkin hinta. 170 000 euroa on valtava raha autosta, jota ei tällä viimeistelyllä uskaltaisi kuitenkaan ottaa ainoaksi autokseen. Mikäli Evora olisi toinen tai kolmas auto, herää kysymys, voisiko viikonloppujen ratapivät selvittää sittenkin Elisellä tai Exigellä? Evoran hintaan saa myös monta muuta autoa, jotka oikeasti täyttävät rata- ja arkiroolit.

Evora_0167

Mutta toisaalta. Lotus keskittyy oleelliseen, ollen kaikkea sitä mitä sivustomme nimikin tavoittelee. Ajamista. Ja kun huoltoasemalla keski-ikäinen mies kaivaa taskustaan lukulasit tarkistaakseen keulalla olevan merkin, ja hymyilee sen jälkeen innostuneesti, on selvää, että Lotukselle on paikka Suomen automarkkinoilla.

Evora_0290

Lotus Evora 400 Moottori: 3 456 cm3 V6, mekaanisesti ahdettu Teho: 298 kW (400 hv) @ 7 000 1/min. Vääntö: 410 Nm @ 3 500 1/min. Vaihteisto: 6-vaihteinen manuaali Omamassa: 1 395 kg. Suorituskyky: 0-100 km/h: 4,2 s. Huippunopeus: 300 km/h. Renkaat: Edessä 235/35 R19, takana 285/30 R20, Michelin Pilot Super Sport Kulutus ja päästöt: Yhdistetty EU-kulutus ja CO2: 9,7 l/100km ja 225 g/km. Hinta alkaen: 167 815 €

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: