Rengastyypin valinta on vaikeaa

gt86_talvenmetsastys

Suomen yrittäessä pisimpään kestävän lokakuun maailmanennätystä talvikeskusteluissa nousee esille ainakin yksi kysymys:

Kitka- vai nastarenkaat?

Eikä tähän kysymykseen ole olemassa oikeaa vastausta.

Voimakkaita mielipiteitä sen sijaan on. Ja se on aivan ymmärrettävää, sillä nastarenkaiden kovametalliset piikit jauhavat asfalttia murusiksi tonnikaupalla vuosittain. Tämä kostautuu varsinkin keväisin erittäin huonolaatuisena hengitysilmana sekä näkyy teiden voimakkaana kulumisena ja urautumisena. Jälkimmäinen tuntuu pahimmillaan jo selkärangassa saakka, sillä tiekunnossapidon budjetti ei ole ollut vuosiin ajan tasalla. Eikä pääkaupunkiseudun keskimääräisessä tönkkösuolatussa talvessa tunnu olevan useinkaan käyttöä edes talvirenkaille.

Toisaalta silloin kun Etelä-Suomessa on liukasta, on todella liukasta. Musta jää suolattujen teiden välillä ja suuret liikennemäärät ovat hyvin tapaturma-altis yhdistelmä. Kitkarenkaat toimivat nykyisin lähes yhtä hyvin jääpinnalla, kunhan lämpötila on tarpeeksi pakkasen puolella. Lähellä nollaa oleva ulkolämpötila tarkoittaa kuitenkin sitä, että lämpimän renkaan ja jään välille muodostuu vesikalvo. Kalvo heikentää olennaisesti kumin ja jään välistä kitkaa, mutta jäähän pureutuvat nastat antavat tarvittavaa lisäturvaa.

Lumella ero ei ole kovinkaan dramaattinen, ja renkaan laatu vaikuttaa pitoon huomattavasti rengastyyppiä enemmän. On myös valmistajan omista mieltymyksistä kiinni, onko rengas suunniteltu eniten jää-, lumi- vai vesikelejä ajatellen. Esimerkiksi jääpitoa ajatellen pehmeäksi ja notkeaksi suunniteltu rengas saattaa olla hyvin tunnoton ajettava paljaalla asfaltilla.

Rengastyyppien välillä vallitsee kuitenkin selvä mukavuusero. Kitkarenkaat ovat kesärenkaita hiljaisempia ja parhaimmillaan myös vierintävastukseltaan pienempiä. Nastarenkaiden ropiseva ääni muuttuu pahimmillaan ulvovaksi resonanssiksi, joka ei ole matkustusnopeuteen sattuessa lainkaan miellyttävää.

Ulkonäkökysymykset ovat menneet myös talvirenkaissa käytännöllisyyden edelle. Tiekarhujen käytöstä on luovuttu jo vuosia sitten, jolloin talvisin lumesta pakkautuneet tiet ovat pahimmillaan hyvin röykkyisiä alla piilevästä asfaltista puhumattakaan. Matalaprofiilisten talvirenkaiden käyttäjä joutuu siis noudattamaan erityistä varovaisuutta.

Myöskään renkaiden kasvava leveys ei ole talvisin hyödyksi. Näyttävät ja lokasuojan kaarelle istuvat leveät renkaat ovat nimittäin pahimmillaan juuri talvikelillä. Leveämpi rengas aiheuttaa todennäköisemmin vesiliirron tai loskaliirron. Loskakelitkin ovat yhä yleisempiä, sillä toisinaan tienhuoltoautot ainoastaan suolaavat sataneen lumen päälle.

Molempien rengastyyppen kannalta tärkeintä on kuitenkin renkaiden hyvä kunto. Erityisesti kitkarenkailla kulunut ja vanhentunut kulutuspinta tarkoittaa huomattavasti uutta rengasta huonompaa pitoa. Myöskään renkaassa paikallaan olevat nastat eivät ole tae pidosta, vaan rengas saattaa olla uuteen verrattuna lähes käyttökelvoton. Lain asettamiin urasyvyys- ja nastamäärärajoihin ei siis kannata tukeutua omaa turvallisuuttaan ajatellessaan.

Toisaalta miksi tyytyä yhteen? Ajamisesta nauttivalle paras yhdistelmä on tietysti laadukkaat renkaat arkiajoon ja raivoistasti pitävät piikkirenkaat jääradalle.

evo4_jaarata

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: