Eisenachin autotehtaan historia ulottuu aina 1800-luvun puolelle asti, kun vuonna 1898 Automobilwerk Eisenach (AWE) valmisti ensimmäisen Wartburg-nimisen auton. Tehtaan historiasta kerroimme enemmän BMW on itäauto -artikkelissa. Wartburg -nimi palasi auton keulalle, lukuunottamatta pikavisiittiä BMW:n urheilumallissa 30-luvulla, vuonna 1955 Wartburg 311 valmistuksen alettua. Koeajoyksilömme on vuosimallia 1965.

Ovet kolahtavat kiinni metallisen äänen säestämänä. Wartburg 311 valmistuksessa ei ole säästelty materiaaleissa. Pellit painavat todella paljon ja kromi kiiltää. Istuin on varustettu perinteiseen tapaan jousin, joka tuo täysin oman tunnelmansa nykypäivän autoihin verrattuna. Vasemmalle sijoitetun virta-avaimen kääntäminen herättää henkiin kolmisylinterisen kaksitahtimoottorin, jolle luvataan noin 50 hevosvoiman teho. Nelivaihteisen manuaalilaatikon vaihteen valinta tapahtuu oikenpuoleisesta rattiviiksestä. Kytkin pohjaan ja keppi eteen ylös ykkösen sisään kytkemiseksi. Matka voi alkaa.

Kytkimen käyttö tuntuu yllättävänkin helpolta, eikä auto sammu liikkeellelähdössä. Kierroksia on toki hieman käytettävä, sillä pienen kaksitahtimoottorin vääntö ei ole huima. Se kuitenkin riittää. Kierroslukumittaria on turha etsiä – kyllä korva kertoo oikean vaihteen. Kakkosvaihde löytyy edestä alhaalta. Viidenkympin rajoitusalueella heitän vielä kolmannen vaihteen sisään, joka löytyy ylhäältä keppiä kohti kuljettajaa siirrettäessä. Pisin välitys sopii sitten maantielle tai moottoritielle. Nopeus heiluu noin 10km/h haarukassa, sillä niin sen kuuluukin. Vapaakytkimellä varustetun kaksitahtimoottorin ajotyyliin kuuluu kiihdytys, jota seuraa kaasun nostaminen ja rullaaminen vapaalla. Tämä on kaikkein taloudellisin ajotapa, ja onhan tällainen ”cruising”-toiminto nykyään jo joissain nelitahtimoottoreissakin. Vanhanaikainen ristikudosrengas vetelee uriin hurjasti, joten ratilla ei kannata vaivautua paljon laittamaan vastaan. Sorateillä renkaat toimisivat huomattavasti paremmin. Jarrupoljin vaatii reilusti voimaa, eikä saavutettava hidastuvuus silti vastaa tämän päivän standardeja. Tällaista ajaminen oli 50-luvulla – ennakointi on valttia.

Liikennettä tulee seurata aktiivisesti, jotta ei joudu äkkinäisiin tilanteisiin. Kiihtyvyydet joka suuntaan ovat vaatimattomia. Pienellä keskittymisellä 311 pysyy liikenteen mukana ilman ongelmia. Moottoritiet kannattaa tosin jättää muille, maantiellä on mukavampaa. Lisäohjelmaa kabiiniin tuo vieraan vaihdekaavion muistaminen, samalla kun toisella kädellä tervehtii kävelykaduilta ja muista autoista vilkuttavia ihmisiä. Wartburg 311 on todella sympaattinen näky, jota kaksitahtimoottorin papatus säestää juuri oikealla tavalla. Warren viehätys on juuri siinä, että se nostaa aina hymyn paitsi kuljettajan, myös ulkopuolisten kasvoille. Jopa eläinkunnan ystävät tuntuvat viihtyvän Wartburgin rinnalla.